Tampereen palvelut: Mullistus jatkuu

Tilaaja-tuottajamalli etenee Tampereella. JHL:n paikallinen yhdistysrakenne infrassa vastaa nyt työnantajaorganisaatiota. Tampereen Aterian osalta tilanne on toinen, jäseniä kuuluu toistaiseksi kuuteen yhdistykseen.

Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Tampereen Aterian organisaatiomalli on selvitettävä viimeistään tulevana syksynä. Keskustelu aiemmin esillä olleesta osakeyhtiöstä on kuitenkin hieman vaimentunut. Liikelaitoksena Tampereen Ateria on toiminut vuoden 2007 alusta. Järjestely koskee yli 500 JHL.n jäsentä. Ateria tuottaa myös siivouspalveluita.

Tampereen Infra liikelaitostettiin vuoden 2009 alussa. Tuolloin siihen yhdistettiin kaupungin auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Muutos koski noin 700 työntekijää. Vaihtoehtoisena mallina oli osakeyhtiö.

Liikelaitokseksi muuttumisen jälkeen Tampereen Infraa ryhdyttiin järjestämään uudestaan. Lopputuloksena henkilöstöä vähennetään vuoteen 2015 mennessä noin 300 hengellä, joista 175 siirtyy eläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä loput pääosin uudelleensijoitettaviksi Tampereen kaupungille.

Henkilöstön kannat sisältyvät Tampereen Infran ja kaupunkiliikenteen toimintamalleja koskeviin loppuraportteihin. Näkemykset lähtevät siitä, että henkilöstönkin kannalta tehostettu ja kilpailukykyinen liikelaitosmalli on hyvä tavoite, mutta ei esitetty ulkoistamiseen perustuva liikelaitosmalli.

Erikoissairaanhoito nyt

Tampereen joukkoliikenteessä siirryttiin tilaaja-tuottaja -malliin huhtikuun alussa 2006. Tällöin erotettiin kaupungin sisäisen joukkoliikenteen tilaaminen ja tuottaminen toisistaan.

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL) tuottaa joukkoliikennepalveluista 75 prosenttia. Henkilöstön määrä on vähentynyt näinä vuosina noin viidenneksellä, koska samaan aikaan joukkoliikenteen määrä on kasvanut.

Odotettavissa on myös muutoksia Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidossa. Lähinnä tämä tarkoittaa Hatanpään kantasairaalaa. Viitteitä tulevasta antaa esimerkiksi se, että useat Tampereen kehyskunnatkäyttävät palveluseteleitä erikoissairaanhoidon palveluissa.

 

Infran uusi yhdistys

Kaupungin palvelurakenteen muutos näkyy väistämättä myös JHL:n paikallisessa toiminnassa. Alkuun vaikeahko yhdistysten yhteenliittyminen hoitui Tampereella lopulta liukkaasti. Kesäkuun alusta viiden Tampereen Infrassa toimineen JHL:n yhdistyksen jäsenet ovat kuuluneet yhteiseen Tampereen kunnantyöntekijäin ammattiosastoon, johon kuuluu nyt yli 1 100 jäsentä.

Tampereen kunnantyöntekijäin ammattiosastoon (JHL 003) yhdistyivät Tampereen kunnanteknikot (JHL 111), Tampereen jäte ja kunnossapito (JHL 159),
Tampereen korjaamopalveluiden henkilökunta (JHL 194) ja Tampereen auto- ja konekeskuksen henkilökunta (JHL 384).

– Loppumetreillä tuli kieltämättä tiivistä, mutta ratkaisun välttämättömyys ymmärrettiin mielestäni sittenkin aika hyvin, kuvaa uuden yhdistyksen puheenjohtaja Markku Kivistö.

 

Aivan heittämällä asia ei toteutunut. Neuvottelut yhdistysten kesken aloitettiin viisi vuotta sitten. Hanketta tuki samanlainen ammatillinen näkökulma ja työnantajan odotus yhdestä neuvotteluosapuolesta. Toisaalta toimijoistakin alkoi pienissä yhdistyksissä olla pula. Nämä kysymykset ratkesivat nyt pitkälti yhden yhteisen yhdistyksen kautta.

Kivistö arvioi, että suurin este oli vanhoihin yhdistyksiin liittyvä tunneside. Menneisiin tapoihin oli juurruttu, vaikkei varsinaisia asiaperusteita yhdistymistä vastaan ollutkaan. Seuraavaksi uusi yhdistys joutuu lunastamaan paikkansa jäsenistön silmissä, mutta tähän Markku Kivistö suhtautuu luottavaisesti. Aikaisemmin tilanne oli heikompi - pienet yhdistykset jäivät helposti neuvotteluissa katveeseen, ja niiden jäsenistö saattoi tuntea sivullisuutta muutoksen pyörteessä.

Asenteet muttuivat

Risto Simola lakkautetusta Tampereen korjaamopalveluiden henkilökunnan yhdistyksestä pitää yhdistymistä suorastaan taivaan lahjana. Vanhan yhdistyksen toimijoista suuri osa oli jäämässä eläkkeelle, ja ajoitus oli tässä mielessä täydellinen. Samoilla linjoilla on Tero Mattila entisestä Tampereen auto- ja konekeskuksen yhdistyksestä. Hän kertoo, että eläköitymisien myötä asenteet hänenkin entisessä yhdistyksessään muuttuivat yhdistymiselle myönteisiksi.

Tampereen yhteisjärjestön asema vahvistui ratkaisun myötä selvästi. Jatkossa kaikki luottamusmiehet ovat yhteisjärjestön luottamusmiehiä.

Kaikkiaan Tampereen yhteisjärjestö edustaa nyt 17 alueen JHL:läistä yhdistystä.

 

Kaupungin oma väki

Liikelaitosten synty vaikeuttaa edunvalvontaa, mikäli kaupungin organisaatio samalla pirstoutuu. Tuolloin samoista asioista joudutaan neuvottelemaan eri puolilla. Toistaiseksi Tampereella on tältä vältytty. Yhteisjärjestön puheenjohtaja Kalervo Lahti kertoo, että liikelaitoksista huolimatta kaikki kaupungin omat työntekijät ovat nimenomaan kaupungin työntekijöitä. Sen sijaan kaupungin omistamissa osakeyhtiöissä työnantajana on tietenkin osakeyhtiö.

– Liikelaitoksissa ei toimitusjohtajien valta henkilöstöasioissa ole lisääntynyt, mutta muissa asioissa kyllä. Toisaalta kaikkien liikelaitosten johtoryhmissä on henkilöstön edustaja, minkä arvioisin olevan myös kaupungin kannalta myönteinen asia. Sitoutuminen liikelaitoksiin on suurempaa, jos henkilöstö on myös mukana päättämässä, pohtii Lahti.

Koska liikelaitosten henkilökunta pysyy kaupungin palveluksessa, ovat uudelleensijoitukset helpompia kuin osakeyhtiöissä. Liikelaitoksissa sijoitukseen vaihtoehtoja tarjoaa periaatteessa koko kaupunki, osakeyhtiöissä vain oma osakeyhtiö.

– Liikelaitosmalli on ollut henkilöstön kannalta Tampereen Infrassa turvallisempi kuin osakeyhtiö, jossa irtisanomisetkin olisivat olleet mahdollisia, pohtii Kalervo Lahti.

Taloudellisesti liikelaitoksissa on rajoitteensa. Esimerkiksi Tampereen Infran toiminta on rajattu kaupungin omaan palveluun, eli ns. in-house toimintaan. Tämän takia ei Infran kaupungille tuottamia palveluita tarvitse kilpailuttaa. Toisaalta Lahti kertoo myös, että kaupunki joutui tämän takia luopumaan omasta menestyvästä asfalttiasemastaan. Kaupungin oma kysyntä ei riittänyt, ja mikäli sen tuotteet olisi suunnattu vapaille markkinoille, olisi sen toiminta pitänyt yhtiöittää.

Tampereen Ateria

  • Tampereen Aterialla on päivittäin noin 35 000 ruokailijaa päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodissa, vanhusten palvelukeskuksissa ja virastoissa.
  • Henkilöstöä on 507
  • Keittiöitä on 154.