Tiedote kunta-alan aktiiveille ja jäsenille
 
jhl ylakuva (640 x 115)
 
6.4.2020
 
 
 
Tiedote kunta-alan aktiiveille ja jäsenille
 
Hyvä JHL:n aktiivi ja kunta-alalla työskentelevä JHL:n jäsen!

Kunta-alan työehtosopimuksen ja pääsopimuksen vapaaehtoinen sovittelu jatkuu valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla tiistaina 7.4. klo 13. Vapaaehtoiseen sovitteluun ovat tahtoneet omasta tahdosta kaikki osapuolet.

 
 
 
 
JHL vaatii: kiky pois
 
Sovittelijan pöydässä on haettu osapuolien näkemystä pääsopimukseen ja allekirjoituspöytäkirjaan, jossa on määräykset sopimuksen kestosta, korotuksista, sen muodosta, kiky-tunneista ja työehtosopimuksen kehittämiseen liittyvistä työryhmistä. JHL on vaatinut kiky-tunnit pois ilmaiseksi eli emme halua maksaa työnantajalle mitään. Olemme vaatineet matalia palkkoja nostavan eurolinjan, mutta sekalinjakin käy, jotta työnantaja voi tasapuolisesti kohdella eri palkansaajaryhmiä. Naisvaltaisilla aloilla kun euromääräinen korotus on aidosti samapalkkaisuutta eli naisten palkkakuoppaa parantava malli. Toistaiseksi työnantaja ei näihin ole suostunut.

 
 
 
 
Palkankorotuksilla osoitetaan arvostusta
 
Pääsopimuksen osalta työnantaja tarjoaa sote-sopimusta. Sote-sopimuksella tähdätään työnantajakohtaiseen sopimukseen. On tärkeää, että kunta-alan houkuttelevuutta ja arvostusta nostetaan. Siksi olemme vaatineet palkkaohjelmaa, jossa voitaisiin turvata vuosittain palkkarahojen riittävyys siten, että kuoppia ja alarajoja voitaisiin paikallisesti nostaa. JHL:n ekonomistin arvio on, että vuosittain vapautuu jopa 18 miljoonaa euroa eläköitymisten ja luonnollisen poistuman kautta palkkarahaa. Palkkasummaa on kuitenkin pienennetty sitä mukaan kun väki on lähtenyt. JHL:n vaatimus on, että nuo palkkarahat siirretään perustettaviin palkkarahastoihin. Tämä on malli, josta on aiemminkin kunta-alalla keskusteltu niin sanottuna ansiotakuumallina eli palkkasumman on pysyttävä vakiona.

Pääsopimuksessa on myös selvitettävänä teknisen sopimuksen ja tuntitessin soveltamisalaongelma, joka on syntynyt TS:n päällekkäisyyksistä ja tuntitessin työehtojen dumppaamisesta. Tämä asia on ratkaistava nyt.

 
 
 
 
Neuvottelujen venyminen on riski
 
JHL on tietoinen kuntatalouden heikosta tilasta. Koronaepidemia huonontaa tilannetta koko ajan. Olemme olleet valmiita jatkamaan neuvotteluja vain siksi, että kunta-alan saisi minimissään samat korotukset kuin muutkin ovat saaneet. Mitä pidemmälle ratkaisu menee, sitä pienemmäksi menevät mahdollisuutemme saada minimissään samat korotukset kuin muille. Lisäksi olemme vaatineet poikkeusololisää kahdeksi vuodeksi kunta-alalle. Tällä vaatimuksella voi olla mahdollisuutensa, sillä kunta-ala kannattelee Suomea koronakriisissä Muistamme, että 2019 saimme erityislisän tuloksellisuuspalkkion muodossa ja se nosti ansioitamme enemmän kuin muilla.

 
 
 
 
 
Toivotan Teille voimia vaikeassa tilanteessa niin työssänne kuin arkielämässä!

Päivi Niemi-Laine
Puheenjohtaja JHL

 
 
 
 
alalogo (156 x 74)
 
 
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
www.jhl.fi / facebook / twitter
 
 
 
Otathan huomioon seuraavaa: peruuttaessasi tämän kirjeen peruutat samalla muutkin JHL:n kirjeet.
 
 
Kunta-alan kohdeviesti aktiiveille 3.4.2020
 
jhl ylakuva (640 x 115)
 
3.4.2020
 
 
 
Kunta-alan kohdeviesti aktiiveille 1/2020


KVTES:n, Teknisten sopimuksen ja Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen voimassaolo 31.3.2020 jälkeen

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, Teknisten sopimuksen ja Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen sopimuskausi päättyi 31.3.2020. Sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa (ns. jälkivaikutus) kunnes pääsopijajärjestöt ja Kunnallinen työmarkkinalaitos pääsevät sopuun uudesta sopimuksesta tai joku osapuoli näistä ilmoittaa sopimusneuvotteluiden päättyneen. KVTES:n sopimusneuvotteluissa sopijaosapuolet ovat pyytäneet valtakunnansovittelijan apua eli vapaaehtoista sovittelua. Sovittelu aloitettiin 1.4.2020. Työtaistelutoimenpiteisiin ei ryhdytä, koska tämä sovittelu on vapaaehtoinen sopijaosapuolille ja osapuolet ovat omasta halustaan pyytäneet sovittelua.

Eräiden KVTES:n, TS:n ja TTES:n määräysten voimassaolo

KVTES:n luottamusmiestä koskevaa luottamusmiesluvun 8 §:n 6 momentin pöytäkirjamerkintää kiinteästä vapautuksesta (vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden) noudatetaan edelleen. Mikäli paikallisesti oli neuvoteltu käyttäen em. pöytäkirjamerkintää kiinteää vapautusaikaa laskettaessa ja nyt on jo neuvoteltu alemmasta vapautuksesta (120 edustettavaa), on sopimus peruttava pätemättömänä. Tilanteet, joissa luottamusmiesten ajankäytöstä on sovittu paikallisesti muilla perusteilla kuin VII luvun 8 § 6 momentin mukaisesti, niin paikallinen sopimus jatkuu edelleen 1.4.2020 alkaen. Mikäli luottamusmiesten ajankäyttöä koskevaa sopimusta on paikallisesti tarkistettu (1.4.2020 alkaen) muusta syystä kuin 8 §:n pöytäkirjamerkinnän määräaikaisuuden vuoksi, esimerkiksi jäsenmäärän kehityksestä johtuvasta syystä, niin paikallinen sopimus jatkuu edelleen 1.4.2020 alkaen.

Tätä määräystä noudatetaan myös TS:n piirissä työskentelevään luottamusmieheen. TTES:ssa luottamusmiehen ajankäyttö on määritelty toisin ja sitä noudatetaan edelleen.

KVTES:n työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus, Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta, Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta sekä työsuojeluvaltuutetun korvauksesta ovat voimassa. Teknisten sekä tuntipalkkaisen henkilöstön sopimusten osalta jatketaan työsuojeluvaltuutettua koskevaa ajankäyttöä sekä ansionmenetyskorvausta kuten aiemminkin.

KVTES:n määräaikainen sopimusmääräys (LIITE 15) ja TS:n vastaava (Liite 7) lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi ei ole enää voimassa. Määräykset lomarahan vaihdosta tehtävästä paikallisesta sopimuksesta koskivat vain lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 maksettavaa lomarahaa.

Sellaisia paikallisia sopimuksia lomarahan vaihtamisesta voidaan soveltaa edelleenkin, joita ei ole tehty KVTES:n liitteen 15 tai TS:n liitteen 7 perusteella.

TTES:n lomapalkkavapaasta (allekirjoituspöytäkirjan 11 §) tehty paikallinen sopimus käyttäytyy samoin kuin KVTES:n lomarahavapaasta tehty paikallinen sopimus.

Irtisanotun pääsopimuksen mukaiset paikalliset sopimukset

Kunnallinen pääsopimus on irtisanottu 27.9.2019 ja se on lakannut olemasta voimassa maaliskuun lopussa. Aiemmin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat olivat sitä mieltä, että myös pääsopimuksen perustella tehdyt paikalliset sopimukset raukeavat maaliskuun lopussa.

Kunnallinen Työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat nyt sopineet, että pääsopimuksen perusteella sovitut paikalliset sopimukset jatkuvat tästä huolimatta keskeytymättöminä 1.4.2020 jälkeenkin. Niiden paikallisten sopimusten, jotka ovat irtisanottu pääsopimuksen irtisanomisen vuoksi ja jotka ovat päättyneet 31.3.2020, soveltamista siis jatketaan. Sama koskee tilannetta, jossa paikallinen sopimus on pääsopimuksen irtisanomisen vuoksi solmittu määräaikaiseksi. Tämä menettely on voimassa, kunnes uusi pääsopimus astuu voimaan. Uusia pääsopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia ei ole mahdollista solmia ennen uuden pääsopimuksen voimaantuloa. Tämä koskee myös TS:n ja TTES:n piirissä tehtyjä pääsopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia.

Yhdistyksen on nyt selvitettävä tilanne mahdollisesti jo rauenneiden paikallisten sopimusten osalta ja tarvittaessa pyydettävä työnantajalta neuvottelua sopimuksista, jotka halutaan pitää voimassa.

Muutos 13.2.2018 solmittuun työ- ja virkaehtosopimukseen paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta (koskee KVTES:sta, TS:sta sekä TTES:sta)

Tasa-arvovaltuutettu katsoi maaliskuussa 2020 antamassaan lausunnossa (TAS/408/2018), että 13.2.2018 solmitussa työ- ja virkaehtosopimuksessa sovitun kertaerän maksamisperusteet syrjivät äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevia. Tämän vuoksi sopimusehtoa on nyt jälkikäteen muutettu. Kertaerä maksetaan, mikäli työntekijä on ollut äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla osan tai koko ajanjakson 3.9 - 18.11.2018. Kertaerän suuruus määräytyy marraskuun 2018 palkan perusteella kuten muillakin palkansaajilla. Myös muiden 13.2.2018 sovittujen kertaerän saamisen kriteerien on täytyttävä. Sopimusehdon muutoksen yhteydessä sovittiin myös, ettei viivästyskorkoa tai muuta vastaavaa makseta. Kertaerä maksetaan ensimmäisenä mahdollisena palkanmaksupäivänä.

Jos jäsen on perhevapaan takia jäänyt ilman tammikuussa 2019 maksettua kertaerää ja täyttää muutoin sen saamisen ehdot, tulee hänen olla yhteydessä työnantajaansa ja tarvittaessa luottamusmieheen asian korjaamiseksi. Moni jäsen ei kuitenkaan ole tietoinen oikeudestaan saada kertaerä takautuvasti. Siksi yhdistysten olisikin hyvä tiedottaa jäsenilleen asiasta. JHL on uutisoinut asiasta nettisivuillaan.

Liitteen 12 omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien työajaksi luettavan ajan määritelmä muuttuu 1.4.2020 lähtien

Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, jonka johdosta KT julkaisi syyskuussa 2019 yleiskirjeen, jossa kerrottiin uuden työaikalain voimaantulosta ja sen vaikutuksista sopimuksiin.

Uuden työaikalain mukaan työaikaa on jatkossa ”työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä”. Lain muutos tarkoittaa, että perhepäivähoitajan työvuoron alkamis- ja päättymisaika käy jatkossa ilmi hänen työvuoroluettelostaan. Uusi työaikalaki edellyttää, että työvuoroluettelo laaditaan hoidossa olevien lasten todellisten hoitoaikojen mukaisesti. Mikäli työvuoroluetteloa ei laadita edellä mainituin tavoin, työnantaja ei voi olettaa, että perhepäivähoitaja on työntekopaikallaan työnantajan käytettävissä muuna aikana. Paikallisten sopimusten osalta on huomioitava se, että jos niihin on kirjattu hoitajan työajan alkavan kun ensimmäinen lapsi saapuu hoitoon ja loppuvan kun viimeinen lähtee hoidosta, ovat nämä sopimukset tältä osin mitättömiä.

JAU on yhdessä KT:n kanssa keskustellut uuden työaikalain vaikutuksista liitteeseen 12 ja laatinut yhteisen ohjeistuksen. Lisää tietoa löydät JHL:n nettisivuilta.

Lisätietoja saat sopimusasiantuntija Marja Lehtoselta ja Riitta Rautiaiselta.
 
 
 
 
 
 
Valmiuslaki ja palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen (93 §)

Eduskunnan antama valmiuslaki aiheuttaa kysymyksiä jäsenistössä. Liitto haluaa korostaa, että palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen valmiuslain 93 pykälän perusteella palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa ainoastaan terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, pelastustoimessa, hätäkeskuksissa ja poliisitoimessa. SOTE- toiminnot tulkitaan tässä siten, että siihen katsotaan kuuluvan kaikki yhteisöissä työskentelevät, esimerkiksi laitoshuoltajat ja teknisen sopimuksen piirissä oleva henkilöstö, ei vain hoitajat.

Lomautuksia koskevat lain muutokset eivät koske kuntia

Lomautusilmoitusaikojen lyhentämistä 14 päivästä viiteen päivään, yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentäminen lomautustilanteissa 14 päivästä tai 6 viikosta viiteen päivään ja määräaikaisten työntekijöiden lomauttaminen ja koeaikapurun käyttäminen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä EIVÄT koske kunta-alaa. Kunnissa toimitaan KVTES:n ja työsopimuslain määräysten mukaisesti näissä tilanteissa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen kannanotossa 18.3.2020 on sovittu, että lomautuspäätöksen voisi tehdä YRITYKSISSÄ ennen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä. Tämä työmarkkinakeskusjärjestöjen tulkintasuositus ei koske kuntien yhteistoimintaa. JHL katsoo, että lomautuspäätöstä tulisi edeltää normaali yhteistoimintaneuvotteluprosessi.

Mikäli työnantaja on jossain kunnassa ryhtynyt toimimaan edellä mainituissa valmiuslain tai lomautusta tai yhteistoimintaa koskevissa asioissa näiden ohjeiden vastaisesti, on yhdistyksen syytä riitauttaa tapaukset.

Lue tarkemmin valmiuslakiin ja lomautukseen liittyvistä asioista täältä.

Koronaepidemia

Epidemian takia tilanne on monen JHL:n jäsenen kannalta huolestuttava ja ahdistava. Näköpiirissä on lomautuksia ja palkattomuutta, ja toisaalla työskentelyä liian pienellä henkilöstömäärällä tehtävissä ja oloissa, joissa on mahdollisuus altistua koronavirukselle. JHL toimii parhaansa mukaan, että jäsenet saavat nopeasti oikea-aikaista tietoa ja apua. Valmiuslain kansalaisia koskevista rajoituksista huolimatta JHL tekee kaikkensa, että yksilöiden tilanteisiin löydetään ratkaisut, joiden kanssa selviydytään. Kannattaa seurata JHL:n ohjeita nettisivuilla, joille tuotamme jatkuvasti materiaalia saatujen kysymysten perusteella.

Liitto on myös huolissaan niistä ammattiryhmistä, jotka ovat töissä, jotta kriittisillä aloilla työskentelevät henkilöt voivat työskennellä epidemian aikana. Varhaiskasvatuksen osalta liitto on jo vaatinut työsuojeluviranomaisia ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ottamaan kantaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden työsuojeluun koronavirusepidemian johdosta. Kyse on tilanteesta, jossa kunta on päättänyt yhdistää eri päivähoidon yksiköitä. Tässä vaiheessa meidän on odotettava sitä, että vastuuviranomaiset ottavat kantaa siihen, lisääkö tällainen toiminnan keskittäminen tartuntaketjujen määrää ja vaarantaako se varhaiskasvatuksessa työskentelevien terveyttä. Mikäli viranomaiset ovat samaa mieltä kanssamme, tarkoittaa tämä luonnollisesti mm. sitä, ettei samalla tavalla voida toimia myöskään esim. koulunkäynninohjaajien suhteen yhdistelemällä eri koulujen oppilaita yhteen kouluun.

Työnantajien tulee tällä hetkellä kiinnittää erityistä huomioita työsuojeluun kaikilla niillä aloilla, joilla toiminta ei ole keskeytynyt (esim. julkisen liikenteen kuljettajat, laitoshuoltajat, siivoojat jne). Työnantajilla on nyt mm. työturvallisuuslakiin perustuva velvollisuus päivittää riskinarviointi koronaepidemian edellyttämällä tavalla ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita uudet esille tulleet riskit edellyttävät vaarojen poistamiseksi.

Lue myös JHL:n työympäristötoimitsija Merja Hyvärisen blogi, joka koskee työnantajan työsuojelusäännöksiin perustuvaa vastuuta huolehtia työntekijöidensä työturvallisuudesta. Nämä samat velvollisuudet sitovat työnantajia myös niin sanotuissa normaalioloissa sekä erityisesti näissä poikkeusoloissa. Blogissa muistutetaan, että työturvallisuusvelvollisuuksien laiminlyönti on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.

Kirjeen sisältöön liittyvissä asioissa voit tarvittaessa olla yhteydessä pääluottamusmieheen. Aluetoimistot toimivat pääluottamusmiesten apuna.
 
 
 
 
 
Kevätterveisin

JHL:n julkisten sopimusalojen kuntatiimi
 
 
 
 
alalogo (156 x 74)
 
 
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
www.jhl.fi / facebook / twitter
 
 
 
Otathan huomioon seuraavaa: peruuttaessasi tämän kirjeen peruutat samalla muutkin JHL:n kirjeet.
 
 

Verokortti

Saat nyt vuoden 2020 verokortin OmaVerosta. Tämä verokortti tulee voimaan helmikuussa 2020. Tammikuussa voit käyttää vielä vuoden 2019 verokorttia. Vuoden 2020 tulorajan laskeminen alkaa alusta tammikuussa.
 

Katso OmaVeron käyttöohje: Näin haet vuoden 2020 verokortin OmaVerossa