Tuntipalkkainen, älä suostu työehtosopimuksen vaihtamiseen!

 

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluville työntekijöille, luottamusmiehille ja aluetoimistoille

TUNTIPALKKASOPIMUSTA EI TARVITSE VAIHTAA KUUKAUSIPALKKAAN!

Kunnat pyrkivät heikentämään jäsenten työsuhteen ehtoja siirtämällä henkilöstöä tuntipalkkasopimuksesta (TTES) kuukausipalkalle ja teknisen sopimuksen (TS) piiriin. Työehtosopimuksen vaihtaminen vaikuttaa mm. ylityö-, varallaolo- sekä muiden lisien korvaamiseen. Tämän suuntaiset vaatimukset ovat kunnissa lisääntyneet viime vuosina ja etenkin viime kuukausina.

Kuntien tällaiset toimet ovat ennenaikaisia. Teknisen alan työryhmätyöskentelyn aikana v. 2020 - 2022 haetaan ratkaisua siihen, millaisella teknisen alan työehtosopimuksella jatketaan 1.3.2022 lähtien. Tämä ei tarkoita sitä, että tuntipalkkasopimuksen työehdot olisivat häviämässä.

Liiton tietoon on tullut tilanteita, joissa työntekijöille tarjotaan uutta työsopimusta ja vaihtoa teknisten työehtosopimukseen. Työsopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat keskeisistä työsuhteen ehdoista. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta muuttaa työsopimuksen olennaisia ehtoja. Uuden työsopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa suostumusta. Työnantaja voi muuttaa työsopimuksen olennaista ehtoa yksipuolisestikin, mutta vain jos siihen on työsopimuslain irtisanomisperuste.

Tuntipalkkainen, älä suostu työehtosopimuksen vaihtamiseen!

Jos työnantajasi ehdottaa uuden työsopimuksen tekemistä:

  1. Keskustele luottamusmiehen kanssa asiasta.
  2. Älä allekirjoita uutta työsopimusta varmistamatta, sisältääkö se työehtojen heikennyksiä. Esim. palkka pitää aina laskea vuosiansiosta liitosta saatavalla työehtojen laskentaohjeella, jossa huomioidaan eri lisien sekä työaika- ja muiden korvausten määrä. Pienet kertaerät eivät kata työsuhteen ehtojen heikennyksiä!
  3. Kehota työkavereitasi kieltäytymään työsopimuksen allekirjoittamisesta ja noudattamaan kohtia 1. ja 2. Uutta työsopimusta ei tarvitse hyväksyä liikelaitostamisen tai yhtiöittämisen perusteella, jolloin noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita. Näissä tilanteissa luottamusmies ja liitto ovat tukenasi.
  4. Jos työnantaja ilmoittaa, että sillä on irtisanomisperuste ja sinulle tarjotaan uutta työsopimusta (esim. TS:n piiriin), ei tarvitse allekirjoittaa uutta työsopimusta. Älä kieltäydy työstä ja ota se vastaan, mutta pyydä luottamusmiehen avustamana, että työnantaja yksipuolisesti määrää sinut toisiin tehtäviin (KVTES 1 luku 10 §). Tässä tilanteessa työnantajan tulee esittää perusteet työsuhteen ehtojen yksipuoliselle muuttamiselle. Samalla säilyy mahdollisuus asian riitauttamiseen.

Uuden työsopimuksen allekirjoittamiseen ja tes-muutokseen ei tule suostua ennen yllä mainittuja toimenpiteitä, eikä silloin jos työnantaja painostaa tai lupaa kertaluontoisia ja lyhytnäköisiä etuja.

Lisätietoja:
Karita Alanko, sopimusasiantuntija, p. 050-302 5246
Marja Lehtonen, sopimusasiantuntija, p. 046-920 9192

 

 

 

17.6.2020

 

Kunta-alan kohdeviesti aktiiveille

 

(Brevet skickas på svenska då översättningen är klar)


Kunta-alalle uudet virka- ja työehtosopimukset

Kunta-alan uudet sopimusratkaisut sisältävät joitakin muutoksia sopimusmääräyksiin. Tähän kohdeviestiin on koottu keskeiset muutokset ja niihin mahdollisesti liittyvät liiton näkökulmat, jotka on hyvä ottaa huomioon paikallisessa edunvalvonnassa. Lisäksi teknisluonteisia muutoksia on erityisesti työaikaluvussa, johtuen uudistuneesta työaikalaista. Viesti sisältää myös linkkejä Kuntatyönantajat KT:n sivustolta löytyviin yleiskirjeisiin sekä JHL:n omiin nettisivuilla julkaistuihin selostuksiin, joissa muutoksia selostetaan varsin seikkaperäisesti.

Sisältää seuraavat aiheet: (Klikkaamalla aihetta pääset suoraan asiaan)

1. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus – KVTES
2. KVTES työaikaluvun muuttuneet määräykset
3. Liite 12 perhepäivähoidon liite
4. Pääsopimusasiat – sopimusrakenteeseen muutoksia
5. TS
6. TTES

 

 

 

1. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus – KVTES

 

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022.

Palkankorotukset

Yleiskorotus 1.8.2020

Yleiskorotuksessa noudatetaan niin sanottua sekalinjaa, jolloin korotus on joko 26 euroa tai vähintään 1,22 prosenttia.

Euromääräinen korotus maksetaan niille henkilöille, joiden tehtäväkohtainen palkka on korkeintaan 2131,15 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka ylittää kyseisen summan, korotus maksetaan prosenttikorotuksena. Osa-aikaisilla euromääräinen korotus suhteutetaan työajan osuuteen täydestä työajasta. JHL:n kokoaikaisista täyspalkkaisista on yli 70 prosenttia euromääräisen korotuksen piirissä.

Henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavasti 1,22 prosenttia.

Yleiskorotus 1.4.2021

Yleiskorotus on 1,0 prosenttia. Henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavasti 1,00 prosenttia.

Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on suuruudeltaan 0,80 prosenttia. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Paikallisessa järjestelyerässä on niin sanottu työnantajaperälauta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli erän käyttämisestä ei paikallisissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää, miten järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin, henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että erän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Paikallisissa järjestelyerän kohdentamisneuvotteluissa JHL:n edustajien on syytä painottaa tätä kirjausta.

KT:n yleiskirje 8/2020 sisältää kattavan katsauksen KVTES:n muutoksiin. Erikseen KT antaa yleiskirjeen paikallisen järjestelyerän laskemisesta. Myös JHL ohjeistaa asiasta lisää myöhemmin kun neuvotteluajankohta lähestyy.

Kiky-tunnit poistuvat elokuun lopussa

Kilpailukykysopimukseen liittyvät palkattomat kiky-tunnit poistuvat 30.8.2020. Uuden KVTES:n mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien. Lue asiasta tarkemmin kohdasta työaikamääräysten muutokset.

Edelleen on syytä todeta, että kilpailukykysopimukseen liittynyt lomarahojen leikkaus oli määräaikainen ja se päättyi vuonna 2019.

Lomarahan voi vuodesta 2021 alkaen sopia vapaaksi

Lomanmääräytymisvuodesta 2020–2021 alkaen voi työntekijä/viranhaltija itse halutessaan sopia KVTES:n IV luvun Vuosiloma 18 §:n mukaisen lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Vaihtaminen ei siten enää edellytä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä lomanmääräytymisvuodesta 2020–2021 lukien.

Lomaraha voidaan vaihtaa kokonaan tai osittain vapaaksi 31.8.2020 voimaan tulevan KVTES:n IV luvun Vuosiloma 19 §:n määräyksen mukaan.

1. Työnantajan on selvitettävä työntekijöille/viranhaltijoilla tai heidän edustajilleen lomarahavapaasta sopimisesta työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Keskustelussa on hyvä nostaa esille myös henkilöstön tasapuolinen kohtelu eli tasavertaiset mahdollisuudet lomarahan vaihtamiseen vapaaksi sekä henkilöstön riittävyys palvelutuotannon tarpeisiin ja käytännön työn järjestelyihin. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi ei saa lisätä työssä olevien työkuormitusta, joten esimerkiksi sijaisten tai muuten lisähenkilökunnan hankkiminen on tärkeä keskustelunaihe, mikäli työssä ei ole luontevia kausivaihteluita, joita voitaisiin hyödyntää.

2. Työnantajan tulee selvittää myös lomarahan vaihtamista koskevat ehdot sille työntekijälle/viranhaltijalle, jonka kanssa sovitaan lomarahan vaihtamista vapaaksi.

3. Lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta voidaan sopia vasta sen ansaintaa koskevan lomanmääräytymisvuoden päättymisen 31.3. jälkeen. Sopimus tulee tehdä kultakin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.

4. Vaihdettaessa lomaraha vapaaksi, lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin mukaan ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Jos vain osa lomarahasta sovitaan annettavaksi vapaana, vähennetään lomarahasta niiden lomarahavapaapäivien osuus kuin lomarahavapaata pidetään.

5. Sopimus lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta tehdään kirjallisena tai sähköisenä.

6. Lomarahavapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän kesken kuitenkin niin, että vapaa on annettava viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

7. Lomarahavapaa on vuosilomaluvun 4 §:n tarkoitettua työssäolonveroista aikaa eli lomarahavapaapäivät huomioidaan laskettaessa täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

8. Lomarahavapaa kuluu kuten vuosiloma vuosilomaluvun 6 §:n mukaisesti.

9. Lomarahavapaan ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan mukainen varsinainen palkka vuosilomaluvun 13 §:n 1 momentin mukaisesti. Lomarahavapaan ajalta maksettavaan palkkaan ei sovelleta vuosilomaluvun 13 §:n 2 momentin keskimääräisen vuosilomapalkan määräyksiä.

10. Työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus siirtää lomarahavapaa työkyvyttömyyden perusteella vuosilomaluvun 11 §:n mukaisesti.

11. Työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä korvaus pitämättömiltä lomarahavapaapäiviltä eli muunnetaan siltä osin takaisin vuosilomaluvun 18 §:n lomarahaksi.

12. Paikallisesti voidaan edelleen tehdä myös kunnallisen pääsopimuksen mukainen paikallinen virka- ja työehtosopimus, mikäli siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi antamisajankohdan pidentäminen.

13. KVTES:n vuosilomaluvun 19 §:n määräys tulee voimaan vasta 31.8.2020. Lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 lomarahojen vapaaksi vaihtaminen edellyttää edelleenkin kunnallisen pääsopimuksen mukaisen paikallisen sopimuksen. Jollei tätä paikallista sopimusta ole, ei viranhaltija/työntekijä voi vaihtaa lomarahaansa vapaaksi em. lomanmääräytymisvuodelta.

Esimerkki

Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 12 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 38 vuosilomapäivää. Jos lomaraha vaihdetaan kokonaisuudessaan vapaaksi, saa hän 19 lomarahavapaapäivää (38x0,50). Jos työntekijä pitää kaikki lomarahansa vapaana hän voi pitää 19 täyttä lomarahavapaapäivää, joilta maksetaan varsinainen palkka. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.

Jos työntekijän kanssa em. tilanteessa sovitaan 18 lomarahavapaapäivästä, tältä ajalta maksetaan varsinainen palkka. Loppuosa lomarahasta, lomarahavapaapäivää vastaava osa maksetaan rahana. Täyden lomarahan suuruus olisi 2.160 euroa (6 % x 3.000 euroa x 12kk), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 113,68 euroa (2.160:19=113,68).

Olemme tiivistäneet muutoksen näin:
https://www.jhl.fi/wp-content/uploads/2020/06/lomaraha_vapaaksi.pdf

Voit lukea lisää aiheesta myös KT:n yleiskirjeestä 8/2020.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan yleiskorotuksilla. Menneen sopimuskauden määräaikaisia sopimusmääräyksiä luottamusmiehen ajankäytöstä (VII luku 8 § pöytäkirjamerkintä) ja työsuojeluvaltuutetun korotetusta palkkiosta kun edustettavia on yli 700 (ves/tes työsuojeluvaltuutetun korvauksesta) on jatkettu myös tämän sopimuskauden ajaksi.

Sopimuskauden työryhmät

Sopimuskaudella toimii kaikkiaan neljä eri työryhmää:

· Palkkausjärjestelmää arvioiva työryhmä
· Perhevapaamääräyksiä arvioiva työryhmä
· Työsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista selvittävä työryhmä
· Jatkokausi työryhmälle, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää sairauslomaa koskevia määräyksiä sekä antaa työkyvyttömyystilanteisiin yhteisiä ohjeita, jotka kannustavat työssä jatkamista, työhön paluuta ja työhyvinvointia

Lisäksi pysyvänä työryhmänä toimiva tilastoryhmä selvittää 28.2.2022 mennessä kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä. Osana ko. kysymyksiä tilastoryhmä arvioi ansiokehitystä kuvaavien indeksien (ATI, SANI ym.) ja sopimuspalkkaindeksin vastaavuutta yksityisellä ja kuntasektorilla. Palkkaohjelman tarve ratkaistaan tehdyn selvityksen perusteella, ottaen huomioon kuntatalouden näkymät sekä muut kuntatyönantajiin vaikuttavat olosuhteet.

Yhteistyösopimus työelämän kehittämiseksi kunta-alalla

Kunta-alan sopimuksen osapuolet KT, JAU, JUKO ja Sote ovat yhteistyösopimuksella sitoutuneet edistämään kunta-alan toimintatapojen uudistamista ja kehittämistä sekä huolehtimaan kuntatyöpaikkojen työelämän laadusta ja tuloksellisuudesta. Osapuolet myös ylläpitävät ja kehittävät tänä vuonna päättyvän Kunteko- ohjelman kehittämistekoja ja kiinnostavia ratkaisuja kokoavaa Tekojen toria.

Kunta-alan työelämän kehittämisryhmä (Tekry), koordinoi ja ohjaa pääneuvotteluryhmän alaisuudessa valtakunnallista työelämän uudistamista.

 

 

 

 

2. KVTES työaikaluvun muuttuneet määräykset

 

Alla kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen säännöllisten työaikojen pidennysten poistuessa tilalle sovitut työaikaluvun muutokset, jotka tulevat voimaan 31.8.2020.

KVTES III luku 9 § 1 momentin soveltamisohje:

Muutettu ”Kolmea viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tarve jatkuvan neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla.

Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Työntekijälle/viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana.”

Työpaikoilla, joissa jaksotyöaika on käytössä, on hyvä pyytää työnantajalta keskustelua siitä, onko tarvetta käyttää jatkuvaa neljän viikon jaksoa lainkaan ja, jos on, niin keille ja missä tehtävissä. Samoin tilapäisen neljän viikon käytöstä arkipyhäjaksoilla on hyvä käydä periaatekeskustelu, kuinka monta arkipyhää on oltava, jotta neljän viikon jaksoa on tarve käyttää ja monta arkipyhää annetaan kokonaisena vapaana. Viime vuonna sattui joulun ja uuden vuoden jaksoille monta arkipyhää. Jos niistä selvittiin kolmen viikon jaksoilla, niin kannattaa tarkoin harkita tarvitaanko neljän viikon jaksoa lainkaan missään tilanteissa.

Muistutuksena, että mikäli työnantaja aikoo muuttaa tasoittumisjakson pituutta, on työnantajan noudatettava KVTES:n III luvun 27 §:n (Työajan tasoittumisjärjestelmä) määräyksiä.

KVTES III luku 11 § 3 momentti:

Muutettu ”Jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pituinen, jolleivät viraston tai laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta tai toimivaltainen viranomainen ja asianomainen sopijajärjestö paikallisesti toisin sovi. Yövuoro voi kuitenkin olla 11 tunnin pituinen.”

Pitkät työvuorot ovat tutkitusti haitallisia etenkin yöllä tehtynä. On hyvä käydä keskustelua, tarvitaanko todella 11 tunnin yövuoroja ja milloin, kuinka usein, montako peräkkäin sekä yövuoron/yövuorojen jälkeen heti annettavista vapaapäivistä.

KVTES III luku 33 § Säännöllisen työajan ylittävän tai alittavan kertymän rajat (saldokertymät):

Muutettu ”Liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi ylittää enintään 50 tuntia (+saldo) tai alittua enintään 6 tuntia (- saldo).”

HUOM! KVTES III luku 36 § Työajan enimmäismäärän seurantajakso, josta jäljempänä tarkemmin.

Lue lisää:
Usein kysyttyä työelämästä / työaika

Työaikalain pakottavien määräysten aiheuttamat muutokset

KVTES III luvun 2 §:n 1 momentin työaikalain noudatettavat pykälät on päivitetty uuden työaikalain mukaisiksi. Poistettu 30.8.2020 asti voimassa olevaan työaikaan liittyvät tekstit sekä korjattu 31.8.2020 voimaan tuleva työaika ja työaikaesimerkit tämän mukaisiksi.

KVTES III luku 5 § varallaolo:

Lisätty 1 momentin soveltamisohjeeseen teksti ”Varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava viranhaltijan/työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa.”

Varallaolosta voidaan sopia erillisellä varallaolosopimuksella, kutakin varallaolokertaa varten erikseen annettavalla suostumuksella tai osana työsopimusta. Mikäli varallaolosuostumus annetaan työsopimuksessa, työsopimusta tehtäessä tulee kuitenkin käydä lävitse työnantajan varallaolokäytännöt ja niihin liittyvät ehdot ja korvauksen määräytymisperusteet. Työnantajan on syytä käydä lävitse työntekijän/viranhaltijan kanssa myös varallaolojärjestelyn ajankohdat, varallaolovuorojen toistuvuus ja pituus/henkilö ja millä tavalla varallaolokorvaus määräytyy.

Poistettu 4 momentin viittaus työaikalakiin asuntovarallaolosta ja lisätty tilalle teksti ”Jos työnantaja on poikkeuksellisesti määrännyt viranhaltijan/työntekijän olemaan asunnossaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, kultakin varallaolotunnilta, jona viranhaltija/työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 50 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.”

KVTES III luku 24 § viikkolepo:

Määräyksessä on asiallisia muutoksia. Uuden määräyksen mukaan, jos työntekijän vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia, työntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa. Viikkolepoa ei enää katsota annetuksi, jos henkilö on ollut poissa työstä sairausloman vuoksi. Jos viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun viikkoleponsa aikana, saamatta jäänyt viikkolepo on korvattava kaikissa 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Viikkolepo pitää siis jatkossa korvata, jos se jää saamatta sen vuoksi, että

· viranhaltija/työntekijä kutsutaan varallaolosta töihin,

· hätätyössä jäänyt saamatta viikkolevon tai

· viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia. (Huom! Äärimmäisen harvinainen tilanne työvuoron lyhyyden takia)

Koska määräys astuu takautuvasti voimaan, voidaan paikallisesti vaatia mahdollisesti saamatta jääneitä viikkolepokorvauksia 1.4.2020 lukien.

KVTES III luku 36 § Työajan enimmäismäärän seurantajakso:

Uusi määräys työajan enimmäismäärän tarkastelujaksosta. Työaikalain mukaan työnantaja on voinut siirtyä ylityön enimmäismäärän seurannan sijaan seuraamaan enimmäistyöaikaa 1.1.2020 lukien ja käyttämään 4 kuukauden seurantajaksoa. KVTES:n työajan enimmäismäärän tarkastelujakso otetaan käyttöön 31.8.2020 ja se on enintään 12 kuukautta. Työpaikalla on kuitenkin siirryttävä enimmäistyöajan seurantaan viimeistään 1.1.2021 lukien.

Työnantaja päättää seurantajakson pituudesta ja siihen siirtymisen ajankohdasta. Asia tulee käydä lävitse luottamusmiehen kanssa. Seurantajakson pituus voi olla erimittainen eri tehtävissä työn luonteesta johtuen.

KVTES III luvun termit, jotka on muutettu vastamaan työaikalain termistöä:

 

KVTES työaikaluvun pykälä

 

Vanha termi

 

Uusi termi

 

4 § 1 mom.

 

työpaikalla

 

työntekopaikalla

 

4 § 2 mom. kohta 2

 

matkaan

 

matkustamiseen

 

5 § 2 mom.

 

viikoittaisen vapaa-ajan

 

viikkoleponsa

 

Kaikki pykälät, joissa termi mainitaan

 

tasoittumisjärjestelmä

 

tasoittumissuunnitelma

 

24 §

 

viikoittainen vapaa-aika

 

viikkolepo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poistetut ja lisätyt tekstit

KVTES III luku 5 § 5 momentin jaksotyön varallaolon aikakorvauksen käyttö säännöllisen työajan täyttöön sekä 19 § 3 momentin säännöllisen työajan vajausta koskenut teksti yötyön vapaa-aikakorvauksella täyttämisestä merkityksettömänä, koska täyttöä ei ole voinut tehdä vuoden 2015 uusien jaksotyömääräysten voimaan tulon jälkeen. Poistettu kaikki tekstit ja työaikaesimerkit, joissa mukana kiky-tunteja sekä poistettu aiempaan sopimusratkaisuun liittynyt 6 §:n pöytäkirjamerkinnästä (eräiden asiantuntijoiden työaika) koskevat siirtymämääräykset liitteeseen 18.

KVTES 11 §:n soveltamisohjeeseen lisätty viittaus työaikalakiin perättäisten yövuorojen määrästä.

KVTES III luvun 9 § soveltamisohjeeseen muutettu jaksotyöajan soveltamiseen liittynyt teksti siten, että lisätty vanhan työaikalain numero ja sen voimassaolon päättyminen sillä tarkoituksella, että jaksotyöaikaa sovelletaan KVTES:ssa vanhan työaikalain mukaisissa töissä ja toimintayksiköissä.

 

 

 

3. Liite 12 Perhepäivähoidon liite

 

Alla on esitelty lyhyesti keskeisimmät sopimusratkaisut omassa kodissa työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien osalta.

Perhepäivähoitajia koskevat palkantarkistukset

Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien (liite 12) palkantarkistukset noudattavat KVTES:n yleistä linjaa ja ajankohtia. Ensimmäinen korotus on sekalinjainen. Mikäli tehtäväkohtainen palkka on 31.7.2020 alle 2 131,15 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26,00 eurolla kuukaudessa. Mikäli tehtäväkohtainen palkka on 31.7.2020 vähintään 2 131,15 euroa, korotus on 1,22 prosenttia. Yleiskorotukset tehdään kunkin perhepäivähoitajan tehtäväkohtaiseen palkkaan riippumatta siitä, kuinka monta hoitopaikkaa hoitajalta on varattuna ja aktivoituneena.

Perhepäivähoitajat ovat mukana KVTES:n 1.4.2021 lukien jaettavassa paikallisessa järjestelyerässä.

Hoitopaikasta maksettava korvaus

Liitteen 12 4 §:n 1 momentin mukaisia hoitopaikasta vähintään maksettavia korvauksia korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti 1.8.2020 lukien ja 1.4.2021 lukien. Hoitopaikan hinta osoittaa sen, mitä vähintään on maksettava tehtäväkohtaisena palkkana perhepäivähoitajana työskentelevälle. Näin ollen, kun palveluksessa olevien perhepäivähoitajien tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, on tehtäväkohtaisen palkan oltava tämän jälkeen yhtä suuri tai korkeampi kuin varattujen ja aktivoituneiden hoitopaikkojen hinnat yhteenlaskettuna.

Aamuvarallaolo

Soveltamistaulukosta poistuu viittaus aamuvarallaoloon, koska enää ei ole mahdollista teettää varallaoloa niissä tilanteissa, kun perhepäivähoitaja on työntekopaikalla eli kotonaan työnantajan käytettävissä. Tällainen aika on jatkossa työajaksi luettavaa aikaa.

Säännöllinen täysi työaika

Uuden työajaksi luettavan ajan määritelmän muutoksen vuoksi työaika ei enää määräydy lasten hoitoaikojen mukaan 1.4.2020 lähtien. Työvuoroluettelon merkitys korostuu, koska työhön käytetyn ajan lisäksi työajaksi luettavaa aikaa on myös aika, jonka perhepäivähoitaja on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä työntekopaikalla.

Muutoksen taustalla on 1.1.2020 voimaan tullut uusi työaikalaki (872/2019), joka ei mahdollista työajaksi luettavasta ajasta sopimista enää työaikalaista poikkeavalla tavalla. Mikäli paikallisilla sopimuksilla on sovittu uuden työajaksi luettavan ajan määritelmästä toisin, ovat nämä sopimukset niiltä osin mitättömiä.

Järjestimme tästä työaikalain aiheuttamasta muutoksesta koulutuksen, jonka materiaali löytyy alla olevasta linkistä: Työaikalain vaikutukset työvuorosuunnitteluun

Koska muutokset tulivat voimaan 1.4.2020, tulee työvuorosuunnittelu tehdä uusien määräysten mukaisesti. Mikäli työnantaja ei toimi voimaan tulleiden määräysten mukaisesti, tulee luottamusmiehen käydä ensin tästä keskustelu työnantajan kanssa. Tarvittaessa yhdistyksen tulee pyytää pääsopimuksen mukaisia paikallisneuvotteluja.

Arkipyhäjakson työaika

Kilpailukykysopimuksen poistumisen myötä liitteen 12 mukainen arkipyhäjakson työaika muuttuu 31.8.2020 lähtien tasoittumisjakson alkamisajankohdasta riippumatta. Tuosta lähtien arkipyhä tai aattopäivä vähentää säännöllistä työaikaa kokoaikaisella 8 tuntia ja osa-aikaisella vastaavalla osuudella 8 tunnista kuin hänen osa-aikatyöaikansa on 8 §:ssä määrätystä säännöllisestä täydestä työajasta.

Keskeytynyt jakso

Kilpailukykysopimuksen poistumisen myötä myös ylityöraja keskeytyneellä jaksolla muuttuu 31.8.2020 lähtien tasoittumisjakson alkamisajankohdasta riippumatta. Keskeytyneellä arkipyhäjaksolla ylityörajaan ei enää 31.8.2020 lähtien lisätä 2 tuntia 40 minuuttia.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Uudessa työaikalaissa on luovuttu ylitöiden enimmäismäärän sääntelystä. Tilalle on tullut työajan enimmäismäärän, keskimäärin 48 tuntia viikossa, tarkastelujakso. Sopimusneuvotteluissa on sovittu, että työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta ja tämä määräys otetaan käyttöön 31.8.2020. Työajan enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki työajaksi luettava aika eli sisältää myös lisä- ja ylityöt. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksossa ei ole kysymys säännöllisen työajan tasoittumisjaksosta, josta on oma määräyksensä 8 §:n 1 momentissa.

Lisätietoja aiheista löydät sopimusesittelystä ja yleiskirjeestä:
KVTES Liite 12 sopimusesittely
KT:n yleiskirje 8/2020

Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös sopimusasiantuntijoihimme:

Marja Lehtonen, marja.lehtonen@jhl.fi
Riitta Rautiainen, riitta.rautiainen@jhl.fi

 

 

 

4. Pääsopimusasiat – sopimusrakenteeseen muutoksia

 

Tällä neuvottelukierroksella oli sovittava myös uudesta kunta-alan pääsopimuksesta ja sen rakenteesta. Kunta-alan pääsopimuksella sovitaan virka- ja työehtosopimuksista, niiden neuvottelu- ja sopijaosapuolista. Lisäksi sillä sovitaan myös neuvottelumenettelystä ja siitä, miten soveltamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan.

Olennaista tässä vaiheessa on se, että kunnallisen pääsopimuksen voimassaolo jatkuu katkeamattomana. Myös sen perusteella tehdyt paikalliset sopimukset jatkuvat keskeytymättöminä.

Sote-sopimus tulee

Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n liitteistä 3 ja 4 sekä eräistä muista ammattiryhmistä muodostetaan erillinen virka- ja työehtosopimus, niin sanottu sote-sopimus. Liitteet 3 ja 4 koskevat terveydenhuollon, sosiaalihuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstöä sekä lääkehuollon henkilöstöä. Uuden virka- ja työehtosopimuksen rakenteesta ja aikataulusta ovat päälinjat nyt olemassa. Sopimusalarajaukset tulevat tarkentumaan.

Sote-sopimus tulee muodostumaan liitteistä ja valmistelu aloitetaan välittömästi. Sopijaosapuolina ovat kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt. Uuden sopimuksen työehdoista on pyrkimys neuvotella 31.8.2021 mennessä. Henkilöstöön sovelletaan kuitenkin KVTES:n ehtoja edelleen lähtökohtaisesti 31.12.2022 asti. Tämän jälkeen tulevat käyttöön sote-sopimuksen, ainakin työaikoihin ja palkkaukseen liittyvät, omat työehdot. Yleisiä työehtoja (esim. lomat, vapaat yms.) noudatetaan senkin jälkeen KVTES:sta.

Olemme tiivistäneet sote-sopimusasian näin: https://www.jhl.fi/wp-content/uploads/2020/06/sotetes.pdf

Mikäli maakuntauudistus toteutuu, siirtyy sote-henkilöstön lisäksi myös palo- ja pelastustoimen henkilöstö maakuntiin. Heidän sijoittumisensa joko sote-sopimukseen tai tulevaan maakunnan yleiseen sopimukseen ratkaistaan myöhemmin. Samassa vaiheessa sovitaan myös sairaalateknisen henkilöstön sijoittumisesta maakuntien sopimuksiin.

Varhaiskasvatuksen opettajat siirtyvät opettajien sopimukseen

Nykyisin KVTES:n liitteessä 5 olevat varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen esimiehet siirretään opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:n piiriin 1.9.2021 alkaen, pois lukien perhepäivähoidon ohjaajat ja vastaavalla nimikkeellä toimivat. Vaka-opettajan sijaisena toimivan epäpätevän palkkaus menee KVTES:n mukaan. Sosionomi-taustainen vaka-opettajan tehtäväkuvassa toimivalla (varhaiskasvatuslain mukainen kelpoisuus) noudatetaan OVTES-sopimusta.

Kyseiseen henkilöstöön noudatetaan kuitenkin KVTES:n työehtoja 31.12.2022 asti.

Muutoksen yhteydessä muodostetaan varhaiskasvatuksen VAKA-yhteistyöryhmä, joka koordinoi työehtoja OVTES:n ja KVTES:n varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien kesken.

JHL on sopinut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n kanssa menettelytavoista, joilla JHL:n varhaiskasvatuksen opettajajäsenten keskeiset edunvalvontapalvelut voidaan turvata myös OVTES-sopimuksen piirissä. JHL:n jäsenen, joka kuuluu siirtyvään ammattiryhmään, ei tarvitse vaihtaa liittoa siirron takia. Siirron toteuttamisesta annetaan syksyllä 2021 tarkempaa tietoa.

Olemme tiivistäneet vaka-opettajien sopimusvaihdosasian näin:
https://www.jhl.fi/wp-content/uploads/2020/06/vaka_ovtes.pdf

Teknisen alan sopimusrakenteen uudistamiseen työryhmä

Teknisen henkilöstön sopimuksen ja tuntipalkkaisen henkilöstön sopimuksen sekä KVTES:n soveltamisen päällekkäisyyksiä selvitetään. Tarvittaessa rajoihin tehdään tarkennuksia sekä siirtoja. Työryhmässä neuvotellaan myös teknisen alan sopimusten yhdistämisen tai poistamisen mallista. Tahtotilana on kirjattu, että 1.3.2022 kunta-alalla on kolmen työehtosopimuksen sijasta vain yksi teknisen alan sopimuskokonaisuus. JHL kuulee ja tiedottaa alan luottamushenkilöitä työn edetessä. Lisäksi maakuntauudistuksen toteutuessa on myöhemmin tarpeen sopia muista työehtosopimusrakenteen yksityiskohdista.

 

 

5. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 2020–2021 (TS-20)

 

Alla lyhyesti keskeisimmät sopimusratkaisut:

TS2020 NEUVOTTELUTULOS
TS 2020-2021 YLEISKIRJE

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 2020–2021 (TS-20)

TS-20 on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Palkantarkistukset vuosina 2020–2021

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella seuraavasti:

· Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1,22 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.7.2020 vähintään 2 131,15 euroa.
· Jos tehtäväkohtainen palkka on 31.7.2020 alle 2 131,15 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 eurolla kuukaudessa.
· TS-20:n 12 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 1,22 prosentilla.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. TS-20:n 12 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta.

Paikallisesta järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin. Näin paikallisesti henkilökohtaisten lisien osuus tulee olla korotuksen jälkeen 0,6 prosenttiyksikköä. Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan TS-20 sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

TS-palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien (paikallisten yleisten periaatteiden) vahvistamista (TS 7 § 1 mom.). Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa TS-palkkausjärjestelmän sisällä työnantajan on kiinnitettävä huomiota siihen, että järjestelyerä kohdennetaan palkkausjärjestelmien mukaisesti.

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa tavoitteita voivat olla paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen tukeminen.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti.

Paikallisen työnantajan edustajat ja TS-sopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Työaika

Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistuminen ja siihen liittyviä muutoksia:

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti.

KVTES 2020–2021 sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien, jollei TS-20 sopimuksessa ole toisin sovittu. Sitä ennen noudatetaan KVTES 2018–2019 määräyksiä säännöllisistä työajoista, jollei TS-18 sopimuksessa ole toisin sovittu.

TS-20 sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja (liitteet) noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien. Sitä ennen noudatetaan TS-18 määräyksiä säännöllisistä työajoista edellä mainituissa liitteissä.

Työryhmät

TS-työryhmä (valtakunnan taso)

TS-sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa. TS-sopijaosapuolten välinen TS-työryhmä edistää paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuutta.

TS-kehittämistyöryhmä (paikallinen taso) (TS-20 II luku)

TS-kehittämistyöryhmän tehtäviin ei tullut muutoksia.

• TS:n soveltamisalalla oltava TS-kehittämistyöryhmä.
• TS-kehittämistyöryhmä käsittelee TS:n mukaista tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevat paikalliset arviointijärjestelmät ennen niiden vahvistamista kunnan tai kuntayhtymän päätöksentekoelimissä.
• TS-kehittämistyöryhmä seuraa tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän paikallisten arviointijärjestelmien toimivuutta ja tekee tarvittaessa niihin liittyviä kehittämis- ja muutosehdotuksia.
• TS-kehittämistyöryhmän on kokoonnuttava säännöllisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

TS-20:n allekirjoituspöytäkirjan työryhmät

Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelmää kartoittava työryhmä

Työryhmän tehtävänä on kartoittaa palo- ja pelastustoimeen soveltuvaa virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa työaikajärjestelmää, joka mahdollistaa myös pitkät työvuorot työlainsäädännön puitteissa ja palvelee palo- ja pelastuslaitosten erilaisia tarpeita työaikojen järjestelyissä. Työryhmä tarkastelee työssään myös TS-18:n liitteen 8 kokeilumääräyksiä.

TS-20:n palkkauslukua selvittävä työryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten TS-20:n palkkausluvun sisältöä voisi uudistaa ja tehdä mahdollisesti tarvittavista uudistuksista ehdotukset TS-työryhmälle sopimuskauden loppuun mennessä.

Teknisen alan työryhmä (pääneuvotteluryhmän asettama)

Sopimusratkaisu 28.5.2020 sisältää teknisen alan kokonaistarkastelun kunta-alalla. Tämä ei tarkoita nykyisten palvelussuhteen ehtojen heikkenemistä. Samoilla ehdoilla jatketaan eteenpäin. Yksittäiselle työntekijälle ei tapahdu mitään etujen menetystä tässä tilanteessa. Myös luottamusmiehet jatkavat tehtävissään merkittävänä osana liiton edunvalvontaketjua.

Lue lisää: Teknisen alan työ- ja virkaehtosopimusten jatkosta

 

 

 

 

 

6. Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus 2020–2021 (TTES)

 

Alla lyhyesti keskeisimmät sopimusratkaisut:

TTES2020 NEUVOTTELUTULOS
TTES 2020-2021 YLEISKIRJE

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Perustuntipalkkoja, urakkapalkkoja ja henkilökohtaisia lisiä korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,22 %. Taulukot löytyvät yleiskirjeestä. Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla, kuitenkin vähintään 1 senttiä.

Pääluottamusmiehen henkilökohtaista lisää korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1 senttiä tunnissa. Pääluottamusmiehelle maksettavan henkilökohtaisen lisän suuruus on 0,46–1,58 euroa tunnissa.

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 1.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,58 euroa/tunti suuruinen korvaus. Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden määrä on 700 tai enemmän, edellä mainittu korvaus on 1,58 euroa.

Urakkapalkkoja, lukuun ottamatta yksityisen alan hinnoitteluja, korotetaan keskimäärin 1,0 prosenttia. Työajan lyhentämisjärjestelmän vuoksi yksityisalan, metsäalaa lukuun ottamatta, kulloinkin voimassa olevien asianomaisen työehtosopimuksen urakkahinnoittelujen perusteella ansaittuja palkkoja maksetaan 4,6 prosentilla korotettuna. TTES:n liitteen 4 osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 1,0 prosenttia.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Palkkoja korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin.

Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Palkkoja korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta paikallisella järjestelyerällä, joka on 0,8 prosenttia TTES:n palkkasummasta.

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

Kilpailukykysopimuksen perusteella 31.5.2016 sovittu säännöllisen työajan pidennys päivätyössä ja kaksivuorotyössä sekä arkipyhäkorvauksen määrä ovat voimassa 30.08.2020 saakka.

TTES 2020–2021 mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen säännöllisten työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu eräistä mm. työaikaluvun ja vuosilomaluvun muutoksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.8.2020.

Teksteihin tehdyt muutokset 1.4.2020 lukien

Sopimusmääräyksiä on muutettu vastaamaan työaikalain säännöksiä. Varallaolopykälät säilyvät ennallaan.

Viikkolepokorvauksen määräykset muuttuivat työaikalain mukaisiksi. Muutetun määräyksen perusteella myös varallaolijalle korvataan viikoittaisen vapaan aikana työskentely (yleiskirjeen soveliite)

Tehdyistä muutoksista tarkemmin yleiskirjeessä.

Teknisen alan työryhmä (pääneuvotteluryhmän asettama)

Sopimusratkaisu 28.5.2020 sisältää teknisen alan kokonaistarkastelun kunta-alalla. Tämä ei tarkoita nykyisten palvelussuhteen ehtojen heikkenemistä. Samoilla ehdoilla jatketaan eteenpäin. Yksittäiselle työntekijälle ei tapahdu mitään etujen menetystä tässä tilanteessa. Myös luottamusmiehet jatkavat tehtävissään merkittävänä osana liiton edunvalvontaketjua.

Lue lisää: Teknisen alan tulevaisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
www.jhl.fi / facebook / twitter